En tiiä, kunhan selitän.

Koulu päätti järjestää harvinaisen kiireisen ja rankan ekan jakson. Leppoisa paluu kesälaitumilta koulun penkille ja silleen. Näyttökin siinä kaiken muun ohella tuli tehtyä ja siitä voin sanoo et mun päivät meni oikeastaan koululla 9-19. Muuten en olis ehtiny tehdä kaikkea deadlineen mennessä hups.

Noita kouluprojekteja oli ovenkokoinen juliste, yritysilme (logo, sen käyttöohjeisto, kirjekuori, kirjepohja, käyntikortti ja sovellus jne), samalle yritykselle leipäpussidesignit, 3 pakkaussuunnitelmaa, maalaus luokan näyttelyyn, maalauksesta oppimisportfolio, 3D-mallinnusta, 24h-mobiilileiri ja levynkansinäyttö. Tähän vielä turhaa ohjelmaa: ikaolympics, opintomatka, kaikenlaisii esityksiä, liikenneturvapäivä ja paloharjoitusjuttuja. Kävin viel viikonloppuisin töissä ja mun piti hoitaa autokoulun toinen vaihe pois alta. Ei ahdistanut tai mitään, mut jee jaksosta läpi, ehkä vähän riman alta mut ei se mitään haha.

Vähälle jäi siis tämän päivittely, piirrelly kyl oon sen verran mitä ehtiny ja jaksanu. Nyt kuitenkin sain skannattua, ja voin kertoo et osa näistä on jo elokuulta. Kaivoin myös ”arkistoista” vanhaa materiaalia, jotka ei oo koskaan nähny päivänvaloa. Taidan heittää ne ihan erilliseen postaukseen myöhemmin. Nää on enimmäkseen mustavalkosia, koska ei mulla nyt värittelyyn ollu aikaa, eikä kyllä sitä jaksamistakaan haha.

Eräänä päivänä tankkasin autoa ja kohtasin hyvin epäkohteliaan ihmisen. Turha valittaa epäkohteliaasta nuorisosta jos itellä on pää syvällä perseessä.

Ja viimeisestä, kävin hengailemassa Traconin ulkopuolella ja kaveri esitteli mut kaverilleen. Vieläkin hävettää ja kättely on ehkä hirveintä koskaan. Traconissa kävi myös silleen, että siellä sorsapuistossa käpsyttelin kaverin kanssa ja jostain joku alko huikkii mua. Vilkuilin siinä ympärilleni ja sit bongaan kaks tytyy, jotka huitoo mulle. Mietin siin vain et tunnenko mä nää jostain?? Meen sit niiden luo ja ne on silleen et etkö sä tunne meitä? Hieman taas hävetti sanoa et en tunnista. Noh, kävi ilmi et ne oli mun työkavereita… Mut onhan ihmisiä vaikee tunnistaa jos niil on cossit peruukkeineen ja maskeerauksineen pääl.  Traconin jälkeen ei oo hirveesti tehny mieli mennä ihmisten ilmoille vähään aikaan köh.

Kategoria: Yleinen.
Tagit: elämä on niin rankkaa, koulu, taasko mä valitan, töissä